Oikaristen sukuseura ry Kivesjšrvi Kivesvaaran laelta kuvattuna ÔĽŅ

Historia: Oikarisia 1500-luvulla

Sukuseuramme perustajajäsen Valle J. Oikarinen on tehnyt merkittävän työn selvittäessään sukumme juuria verottajan tilikirjoista 1500-luvulta. Tutkimuksensa pohjalta hän on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan sukumme kantaisien vaiheista Suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjaa myydään Oikaristen sukutapahtumissa ja sitä voi tilata Oikaristen suvun hallituksen jäseniltä Pertti ja Tauno Oikariselta.

Seuraavassa on lyhennelmä esi-isien vaiheista Valle J. Oikarisen kirjan pohjalta. Lyhennelmän sukulaisillemme on tehnyt Seija Oikarinen.

OIKARINEN-SUKUNIMI

Oikarinen on ikivanha savokarjalainen sukunimi. Se kuuluu 80 savokarjalaisen kantasuvun joukkoon (Kauko Pirinen. Savon historia I, Savon keskiaika, Kuopio 1988, s. 396–397). Nimi Oikarinen on jo sek√§ Savon ett√§ Karjalan ensimm√§isiss√§ maakirjoissa, voudintileiss√§ 1500-luvulla. N√§iss√§ voudintileiss√§ on lueteltu verotettavat talonpojat. 1500-luvulla Oikarisia oli Viipurin Karjalan Hanttulan pit√§j√§ss√§ ja Savossa Pellosniemen ja Vesulahden (my√∂hemmin Visulahden) pit√§jiss√§.

Oikaristenkin esi-isillä oli ainoastaan etunimi. Sukunimi Oikarinen on muodostunut todennäköisesti lisänimestä, jolla on voitu erottaa henkilöt toisistaan. Oikaristen alkuperäinen lisänimi on voinut olla aluksi Oikari ilman "nen"-päätettä, joka on tyypillinen itäsuomalainen pääte. Nimessä loppuosa "kari" viittaa maastoon, jolla on voinut olla yhteyttä lisänimeen. Nimen alkuosa "Oi", joka on kirjoitettu voudintileissä myös "Oij" ja "Åj", tarkoittaa 'ojaa'.

(Valle J. Oikarinen. 2003. Oikarisia 1500-luvulla Viipurin Karjalassa, Suur-Savossa ja Kainuussa.)

OIKARISIA VIIPURIN KARJALASSA

√Ąyr√§p√§√§n kihlakunnan maakirjojen perusteella Oikarisia asui √Ąyr√§p√§√§n kihlakunnassa Hanttulan, Muolaan ja Uusikirkon pit√§jiss√§. √Ąyr√§p√§√§n kihlakunnan it√§rajana oli P√§hkin√§saaren rauhassa (1323) sovittu raja, pohjoisessa kihlakuntaa rajasi J√§√§sken ja l√§nness√§ Rannan kihlakunta.

Talvella 1571 alkoi ns. pitk√§ viha, jonka aikana vihollisen hy√∂kk√§ykset olivat erityisen tuhoisia √Ąyr√§p√§√§n kihlakunnan alueella. Oikaristen henkil√∂- ja omaisuusmenetyksist√§ ei ole tietoa. Sotatilan vuoksi tuolloin ei laadittu maaverokirjaa eik√§ hopeaveroluetteloa. 25-vuotinen sota p√§√§ttyi T√§yssin√§n rauhaan 1595. Rauha oli elint√§rke√§ k√∂yhtyneelle √Ąyr√§p√§√§n kihlakunnalle. Sodan p√§√§ttyess√§ l√§hes puolet sen taloista oli autioita eli veronmaksukyvytt√∂mi√§. T√§m√§n sodan aikana ainakin osa Oikarisista todenn√§k√∂isesti muutti pois t√§lt√§ alueelta.

(Valle J.Oikarinen. 2003.)

OIKARISIA SAVOSSA

Oikarisilla oli asumuksia jo 1400- ja 1500-luvun taitteessa Savossa nykyisen Mikkelin seudulla Pellosniemellä ja Vesulahden Mälkölässä sekä Juvan pitäjässä. Oikariset saapuivat Savoon vesireittejä pitkin Vuokselta Saimaalle. Todennäköisesti Oikarisia saapui myös Itäistä vesireittiä pitkin Remojärven (nykyinen Saarijärvi) ympäristöön. On kuitenkin mahdollista, että Oikariset ovat vaeltaneet Remojärvelle Suurta Savontietä pitkin Mikkelistä Juvan suuntaan.

Pellosniemellä ja Vesulahdella ei käyty pitkän vihan aikana lainkaan jatkuvaa sotaa. Vihollisuudet rajoittuivat pääasiassa hävitysretkiin, joihin Suomen puolelta osallistuivat savolaiset ja Venäjän puolelta karjalaiset. Oikarisille aiheutuneista tuhoista ei ole löytynyt mainintaa asiakirjoissa. Vuonna 1579 jokaisesta savolaisesta talosta määrättiin yksi mies sotapalvelukseen, joten myös Oikarisia on ollut mukana taisteluissa. Talonpojat ovat myös joutuneet majoittamaan ja ruokkimaan sotilaita ns. linnaleirin aikana taisteluiden välillä.

Marraskuussa 1596 alkanutta nuijasotaa sen sijaan käytiin myös Suur-Savossa. Tähän kapinaan ovat todennäköisesti muiden talonpoikien mukana myös Oikariset ottaneet osaa. On hyvin todennäköistä, että Oikarisia on nuijasodan uhrien joukossa.

(Valle J. Oikarinen. 2003)

OIKARISIA KAINUUSSA

Kainuun Oikaristen kantaisänä pidetään Heikki Oikarista, joka syntyi todennäköisesti 1530-luvun tienoilla Pellosniemen pitäjässä talonpojan poikana. Viimeiset varmat tiedot Heikki Oikarisesta ovat v. 1579 voudintileissä, jolloin hän oli n. 50-vuotias. Heikki Oikarinen kuoli luultavasti Kainuussa Jaalangan Kivesjärvellä tai Paltamossa 1500-luvun lopulla.

Heikki Oikarinen kuului savolais-uudisasukkaiden joukkoon. Tämän joukon oli Kustaa Vaasan kehotuksesta siirryttävä Oulujärven rantamille. Heikki Oikarinen asettui tällöin Jaalankaan ja tullessaan hän oli mitä luultavimmin perheellinen. Heikki Oikarisen matkareitti Kainuuseen lienee ollut Pihlajavesi РHaukivesi РKallavesi РOnkivesi РPorovesi РIijärvi РVieremänjärvi РSalahmijärvi РOulutaipale РVuolijoki РOulujärvi. Matkalle on todennäköisesti lähdetty keväällä 1552 jäiden sulamisen jälkeen ja perille on päästy vasta viikkojen kuluttua.

Mikäli Heikki Oikarinen ei ole ollutkaan perheellinen, ovat Ristijärven ja Lylyjärven Oikariset tulleet Kainuuseen savolaisten uudisasukkaiden mukana 1600-luvun alkupuolella.

Heikki Oikarinen maksoi veroja Oulujärven erämaan pitäjässä ensi kerran v. 1555. Veron suuruus oli neljä leiviskää kapahaukia. Myös seuraavien vuosien verot Heikki Oikarinen maksoi erätalouden tuotteilla ja vasta 1577 rukiina. Pitkän vihan sotatoimet ulottuivat Kainuuseenkin. Näiden Rappasotien aikana v. 1578 Heikki Oikarisen veronmaksukyky lakkasi.

(Valle J. Oikarinen. 2003)

OIKARISIA OULUN SEUDULLA

Oulun alueen Oikaristen kantaisä lienee Pekka Pietari Oikarinen, joka kuului pieneen savolaisryhmään. Tämä ryhmä saapui Limingan pitäjään 1560-luvulla. Maaverokirjasta ilmenee, että hänellä oli perhettä ja kaksi lehmää. Enimmillään perheeseen kuului viisi aikuista.

Pitkä viha ulottui myös Liminkaan ja teki Pekka Oikarisen elämän hyvin hankalaksi. Vuonna 1590 päättyvät merkinnät verokirjoissa Pekka Oikarisesta. 1590 Pekka Oikarisen nimi mainitaan verokirjoissa merkinnällä autio. Täyssinän rauhan (1595) jälkeen merkinnät Oikarisista Oulun seudulla ilmestyivät taas verokirjoihin.

(Valle J. Oikarinen. 2003)

Lähde: Valle J. Oikarinen. 2003. Oikarisia 1500-luvulla Viipurin Karjalassa, Suur-Savossa ja Kainuussa. Gummerus-kirjapaino Oy. Saarijärvi.


Sivuja päivitetty: Tiedotteet 24.9.2017 -- JEO